Deep Purple perustettiin 60-luvun lopulla. Yhtye saavutti suosiota jo ensim mäisten albumiensa Shades of Deep Purple ja Deep Purple myötä. Vuonna 1969 ilmestyneellä albumilla Concerto for Group and Orchestra esiintyy Deep Purplen lisäksi Lontoon filharmonikot. Kyseisen levyn jälkeen yhtyeen tyyli alkoi kääntyä yhä raskaampaan suuntaan. Vuonna 1972 Deep Purple julkaisi yhden suosituimmista albumeistaan Machine Head, joka sisälsi kenties yhtyeen tunnetuimman kappaleen Smoke on the Water. Vuonna 1975 kitaristi Ritchie Blackmore päätti erota Deep Purplesta perustaakseen Rainbow-yhtyeen. Uudeksi kitaristiksi kiinnitettiin Tommy Bolin. Bändin laulaja David Coverdale lähti yhtyeestä vuonna 1976 ja perusti oman yhtyeensä, Whitesnaken. Deep Purple hajosi vielä samana vuonna. Vuonna 1984 Deep Purplen "Mark II"-kokoonpano päätti palata yhteen. Saman vuoden marraskuussa julkaistiin albumi Perfect Strangers. Seuraavaa levyä The House of Blue Light äänitettäessä tilanne bändin sisällä kärjistyi niin että lan Gillan erosi Deep Purplesta, palaten kuitenkin takaisin yhtyeeseen vuonna 1992. Muutoksia yhtye on kokenut tämän jälkeen myös kitaristin ja kosketinsoittajan kohdalla. Deep Purple on viime aikoina noussut esille mm. albumiensa Purpendicular (1996), Abandon (1998) ja Bananas (2003) ansiosta. Tässä kirjassa käydään läpi Deep Purplen historia, levy levyltä ja kiertue kiertueelta. Kirjan liitteenä on yhtyeen kattava diskografia.
